Kirjaesittely

Lapinkoiralehti
Reviiri 4/2001

Uudelleenjulkaistu lehden luvalla.

Vasta ilmestynyt kirja Maailma pennun silmin tarkastelee koiraa uudesta näkökulmasta. Tarja Matilainen vertaa koiranpennun psyykkistä verrataan ihmisvauvan kehitykseen psykoanalyytikko Daniel Sternin teorian mukaan. Ihmisvauvan kautta meidän on helpomp i ymmärtää koiran viestintää ja herätä näkemään koira tuntevana olentona.

Nyky-yhteiskunta asettaa koirille suuret vaatimukset. Jotta sekä koira että omistaja olisivat tyytyväisiä, koiran on opittava elämään ihmisen maailmassa. Sopeuttaminen käy helpommin, kun pentu saa hyvät elämän eväät jo kasvattajalta.

Kokeneet kasvattajat ja koiranomistajat varmasti jo toimivat pentujen kanssa aivan kuten kirjassa neuvotaan. Mutta on kiinnostavaa päästä kurkistamaan ikään kuin pennun pään sisään ja nähdä, mitä siellä tapahtuu vinhaa vauhtia ensimmäisten 12 elinviiko n aikana.

Kirjassa kuvaillaan, miten pentu oppii hahmottamaan ympäristöään, luo ensimmäiset mielikuvat ihmisistä ja toisista koirista sekä oppii huomaamaan, miten itse voi vaikuttaa ympäristöönsä.

Kirjaansa varten Tarja Matilainen seurasi koirapentueen kehitystä syntymästä saakka. Havaintojen ja Matilaisen omien tulkintojen lisäksi kirjassa on esimerkkejä elävästä elämästä. Lukija voi valita, perehtyykö ensin vauvan kehitysteoriaan, tutustuuko e simerkkeihin vai lukeeko koko kirjan yhteen pötköön. Kirja on selkeä ja helppolukuinen, tieteellisillä teorioilla ei lukijaa liikaa rasiteta. Piirroskuvitus täydentää sopivasti tekstiä.

Pitkin matkaa voi poimia käytännön neuvoja. Kirjoittaja neuvoo soveltamaan uutta ajattelua myös koiran koulutukseen. Koiran luontainen tapa opetella uusia asioita on leikki, joten leikin varjolla koiralle opetetaan myös perustottelevaisuutta. Tuloksena on molemminpuolinen ilo ja tyytyväisyys.

Mikä sitten voi mennä vikaan? -lukuun on koottu puutteita ja virheitä, joita pentujen käsittelyssä voidaan helposti tehdä. Siinä muistutetaan, miten tärkeää on antaa pennun levätä tarpeeksi ja järjestää sille säännöllinen päivärytmi.

On myös yleistä, että pennusta ollaan liian innostuneita eikä anneta pennun itse säädellä tilanteita. Jo hyvin varhain pentu osoittaa päätään poispäin kääntämällä, että se haluaa välttää jotakin. Pienen koiran tahtoa pitää kunnioittaa, eikä pakottaa si tä kehittämään tehokkaampia keinoja.

Liialliseen aktivointiinkin innokas koiraihminen saattaa syyllistyä. Kohtuus ja terve järki pitää säilyttää. Kasvattaja voisi ruokintaohjeiden lisäksi antaa uuteen kotiin ohjeet, miten koiran kanssa leikitään oikein. Joskus se tehtävä kädestä pitäen, T arja Matilainen huomauttaa.

Järkyttäviä ovat tapaukset, joissa ihminen ei ymmärrä koiran olevan tunteva olento. Kun esimerkiksi hankitaan kilpakoiraksi kuuden tai jopa vain viiden viikon ikäinen pentu ja sen annetaan olla luovutuksesta lähtien tekemisissä vain yhden ihmisen kanss a. Koiraa pidetä än häkissä ja vain yksi ihminen ruokkii senja leikkii sen kanssa. Koulutustilanteet ovat koiralle äärimmäisen palkitsevia, omistajahan on koiralle suhteettoman tärkeä. Toisaalta tällainen koira on epäsosiaalinen, eikä se tule toimeen muid en koirien kanssa. - Kyse on tällöin eläinsuojelullisistarikkomuksista, Matilainen sanoo suoraan.

Teksti: Riitta Teeriaho